Tänään oli mukava päivä. Mayo tuli iltapäivällä kahden aikaan tänne, josta lähdimme melkein suoraan läheiselle Nakamurabashin alueelle syömään sushia. Nonchykin tuli, ja tapasimme siis Nakamurabashin asemalla, jossa hän jo innokkaana odottikin meitä, kun kävelimme lyhyen matkan täältä asunnolta paikan päälle.

Kävelimme läheiseen Kappa-sushi -nimiseen paikkaan ja kulutimme muutaman tunnin herkutellen kaikenlaisilla ihanilla sushiannoksilla ja muilla makuhermoja kutkuttavilla taideteoksilla, joita pöydän ympärillä liikkuvasta liukuhihnasta sai vapaasti ottaa.

Yksi annos maksoi 105 jeniä, eli n. yhden euron. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voi mainita, että kaikenlaiset amerikkalaiset keksinnöt, kuten california roll-tyyppiset sushit loistivat poissaolollaan valikoimasta. Sen sijaan kaikkea sitäkin hämärämpää löytyi. Seuraavalla videolla vähän tarkemmin.

Ennen videota kuitenkin vielä vähän tarkennusta videon loppupään tapahtumasta, jossa Nonchy maistaa salmiakkia.

Japanilaiset ovat Suomessa tunnettuja siitä, etteivät voi sietää salmiakkia tai lakritsia. Nonchy yritti urheasti maistaa, mutta rohkeutta se vaati. Hän mm. kysyy videolla että mistä salmiakki on tehty, johon vähän epätieteellisesti vastaan, että mm. (lakritsin) juuresta yms. Toki se on myös hyväksi terveydelle. Myöhemmin pohdimme vielä tarkemmin ammoniumkloridin olemusta, mutta sitä ei tuossa videolla näy.

Nonchy myös juuri ennen maistamista toteaa, että on pelottavaa maistaa kun on valmiiksi syntynyt mielikuva autonrenkaasta tms. Maistamisen jälkeen vielä varmistus siitä, että saako pureskella, vai onko parempi vain imeskellä.

Lopulliseksi tuomioksi tulee, että maku on kuin jollain lääkkeellä. Jokainen voi päätellä onko se siis hyvä vai ei. :D

Mayo saa vilunväristyksiä jo pelkästä hajusta, ja saattaapa Nonchykin tästä eteenpäin, vaikka kohteliaasti toteaakin “oishii”. :D

Muistakaa siis tämä, kun seuraavan kerran ostatte sen salmiakkijäätelön.