Kerrataanpa tämän viikon kuulumiset, kun en ole nyt taas pitkään aikaan kirjoittanut mitään. :D

Tiistain videon jälkeen tuli siis Mayo taas käymään. Siitä on nyt oikeastaan kehittynyt sellainen tapa, että Mayo tulee aina töiden jälkeen tänne kämpälle ja syömme yleensä sitten iltapalaa yhdessä. Mukavaa on tavata melkein joka päivä. :)

Keskiviikkona Mayolla oli vapaapäivä töistä, joten hän tuli tänne heti aamusta ja otimme koko päivän rauhallisesti. Jos joku asia minua ja Mayoa yhdistää, niin ainakin se, että tykkäämme ottaa asiat mahdollisimman rauhallisesti. Pidämme myös syömisestä hurjan paljon, ja ehkä siitä syystä tämän päivän videokin liittyy ruokaan. Teimme nimittäin keskiviikkona nabea (鍋 = pata), josta seuraavassa videossa on vähän näytettä. Ehkäpä siitä välittyy myös jotain tästä meidän yhteiselosta täällä. Puhumme siis Mayon kanssa aina japaniksi, mutta seuraavassa on myös vähän suomeksi tulkattu joitain kohtia. :)

Torstaina kulutinkin koko päivän työnhaun merkeissä. Minulla on ollut kiikarissa jo jonkin aikaa eräs tokiolainen firma, ja nyt päätin vihdoin hakea sinne töihin. Viisumiasia on vielä vähän kysymysmerkki, mutta eiköhän se järjesty jotenkin, jos saan itseni tarpeeksi hyvin myytyä kyseiselle firmalle ensin. :D

Hain siis graafiselta alalta 3D-grafiikkaan liittyvää työpaikkaa ja sihen liittyen tein itselleni portfolion nettiin. Sähköpostin ja CV:n kirjoittelussa menikin sitten torstaipäivä.

Perjantaina olikin Mayon syntymäpäivä, ja siitä tulikin sitten aikamoinen katastrofi, kun kaikki meni päin seiniä. Tarkoituksena oli siis alunperin, että olisimme tavanneet Mayon kanssa kaupungilla töiden jälkeen ja syöneet ravintolassa illallista. Asia ei kuitenkaan ollut ihan niin yksinkertainen, vaan kaikki meni heti aamusta vähän jännästi, kun Mayolla oli vatsa kamalan kipeä ja lääkärireissuhan siitä sitten tuli.

Kun Mayo oli saanut itsensä aamusta tänne, lähdimme kiireen vilkkaa Ikebukuroon ja minä jäin sitten odottelemaan sitä että Mayo pääsisi pois lääkäristä. Kaikessa hässäkässä olin kuitenkin unohtanut kännykkäni kotiin, joten kun erosimme Mayon kanssa, niin minulla ei ollut mitään keinoa saada yhteyttä häneen sen jälkeen.

Klinikka oli kaiken lisäksi vaikeassa paikassa ja ainoastaan naisille tarkoitettu, joten jäin sitten odottelemaan aseman lähistölle etten eksyisi.

Kaikki sujuikin hyvin siihen asti, kunnes oli kulunut n. kolme tuntia ja minulle tuli vessahätä. Kestin jonkin aikaa, mutta sitten oli pakko lähteä etsimään vessaa ja se ei löytynytkään aivan heti. Aloin myös epäillä, että Mayo oli jo päässyt sairaalasta aiemmin ja jotenkin kulkenut eri paikasta tai jostain, koska ihmeen kauan tuntui kestävän. Joka tapauksessa tuntui siltä, että paras mennä vain kotiin ja laittaa viestiä Mayolle, koska yli neljän tunnin odottelu olisi joka tapauksessa jotenkin turhaa. Menin siis kotiin, ja sielläpä sitten odottikin monta vihaista viestiä Mayolta, joissa mm. ihmeteltiin allekirjoittaneen olinpaikkaa. :D

Jälkeenpäin päättelimme, että emme olleet huomanneet toisiamme tai menneet ehkä vessareissun aikana ristiin, mutta joka tapauksessa Mayo oli ollut niin väsynyt, että päätti mennä suoraan kotiin, jossa olikin sitten loppupäivän toipilaana.

Epäonnistuneen perjantain jälkeen päätimme korvata kaiken aiheutuneen mielipahan lauantaina. Mayo tuli jälleen tänne heti aamusta ja sitten olimmekin sunnuntai-iltaan asti yhdessä. Koska Mayo ei ollut vielä täysin toipunut, otimme mahdollisimman rauhallisesti ja teimme yhdessä ruokaa, katselimme elokuvia ja kävelimme hieman ulkona. Lauantaina söimme ehkä herkullisinta karēta mitä olen koskaan maistanut. Siinä oli päällä friteerattua porsasta (katsu) ja paistettua kananmunaa. Sunnuntaina teimme mm. miso-rāmenia, joka oli myös hyvää ja vei kielen mennessään. Lisäksi maistelimme erityistä rajattua versiota Fantasta, joka maistui siis persikalle ja oli oikein kivasti pinkissä pullossa. Hyvää oli. :)

Huomenna maanantaina ajattelin taas pitkästä aikaa lähteä katselemaan paikkoja. Katsotaanpa tuleeko ideasta mitään. ^^