Heippa taas. Blogin päivitys on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle nyt Suomeen palattuani, koska olen keskittynyt mm. kuvassa näkyvään 3D-mallinnukseen. Yritän siis kasvattaa portfoliotani päästäkseni alan töihin. Saa siis mainostaa, jos on tuttuja alalla ja muutenkin jne.
Tässä videokin. :)
Japanin matkani loppuajasta kiinnostuneille sen verran helpootusta myös, että laitan kyllä vielä videoita ja kerron tapahtumista tänne lähiaikoina tarkemmin. Älkää siis olko huolissanne, Japania luvassa taas pikapuoliin! ^^ Sen verran voin paljastaa, että tapasin lopulta mm. Mayon vanhemmat, ja nyt olemme siis Mayon kanssa kihloissa ja kaikki näyttää hyvältä.
Moni varmaan luuli, että nyt kun palasin Suomeen tämä blogi taas kuolisi, mutta ei suinkaan! Vielä on paljon videoita tulossa. :)
Facebookkia seuraavat varmaankin tietävät, että menimme Mayon kanssa kihloihin, joten tästä eteenpäin sitten ollaan ikuisesti yhdessä. Aivan mahtavalta tuntuu ja odotan vain sitä, kun jälleen tavataan. Jos nyt joku kokee jääneensä informaation ulkopuolelle niin ei hätää. Minut saa kyllä lisätä Facebookissa kaverikseen. :D Sinne laitan kaikenlaisia juttuja myös. Valokuviakin on paljon enemmän kuin täällä. :)
Nyt kuitenkin taas video! Kävimme Mayon kanssa syömässä jouluaatonaattona (23.12.) yakinikua. Oli ehkä parasta lihaa mitä koskaan olen maistanut. Opin myös sen, että mikä tahansa liha on hyvää grillilihaa, mikäli sen leikkaa tarpeeksi ohueksi ja maustaa hyvin. Ensi kesänä täytyy siis tehdä yakinikua ehdottomasti!
Tässä on joulukuun 22. päivän tapahtumista video. :) Kävin Shinjukussa kuvailemassa paikkoja.
Mieleni olisi tehnyt katsella etenkin kauppoja ja ostoskeskuksia läpi enemmänkin, mutta juuri kun olin löytämäisilläni kunnon ihmisvilinän, tuli kaksi tätiä vetämään hihasta ja juttelemaan. Tädit olivat jonkun jännän kristillisen uskonlahkon kannattajia ja olisivat halunneet minut mukaansa johonkin.. :D Perin jännittävää.
En siis lähtenyt mukaan, mutta aikaa tuhrautui silti luvattoman paljon, kun olivat sinnikkäitä, eivätkä päästäneet minua menemään aivan helpolla. :D
Tässä tulee joulukuun 21. päivän video. :) Kokeilin vähän uudenlaista taktiikkaa, ja kävelin yksinkertaisesti asunnolta suoraan kohti etelää ilman sen suurempia odotuksia. Tuloksena muutama aika hienokin paikka keskellä talvista Japania. :)
Viime keskiviikon tutkimusretki Higashi-Kurumessa. Enpä olisi uskonut, että täysin keskellä ei mitään löytyy hienoja bambumetsiä ja matoilla päällystettyjä metsäpolkuja.. Kaikenlaisia paikkoja sitä onkin. :)
Tervepä taas. :) Kiireistä on ollut ja kaikenlaista on tapahtunut, joten tämä blogi on jäänyt vähän päivitystä vaille. Tässä nyt pika-apua päivitysnälkään videon muodossa. :) Joulukuun 12. päivän monja-yaki! Kävimme siis syömässä, ja tällaista herkkua oli.
Ennen ravintolaan menemistä kävimme katsomassa myös uuden Genji Monogatari -elokuvan ja se oli upea, vaikka 1000-luvun japani vähän olikin vaikeaa välillä ymmärtää.
Elokuva ei taida tulla Suomessa elokuvateattereihin, mutta jos sen jostain saa käsiinsä vaikka dvd:llä, niin suosittelen kyllä. Niille jotka eivät tiedä mikä on Genji Monogatari, niin kannattaa perehtyä asiaan. Kyseessä on joidenkin mielestä koko maailman ensimmäinen romaani. Kirja sijoittuu Japanin Heian-aikakauden hoviin nykyisen Kyoton alueella ja kertoo katkeransuloisen tarinan Hikaru Genji -nimesen miehen elämästä ja naisseikkailuista. Romantiikot huomio siis, hienoja kiekuroita riittää. :) Tässä vielä traileri.
Hmm, eksyin vähän aiheesta, mutta ei se mitään.. Tässä nyt videopätkä, jossa yritän tehdä monja-yakia epätoivoisesti. Hyvää tuli kuitenkin. ^^
Lauantaina kävimme Mayon kanssa Yokohamassa ja tässä on siitä pieni video.
Lähdimme lauantaina keskipäivän aikaan Tokiosta ja söimme herkulliset raamenit heti päästyämme perille. Sen jälkeen Mayo intoutui katselemaan minulle uusia silmälasikehyksiä, jotka jäivät kuitenkin lopulta ostamatta, koska jonotukseen olisi tuhrautunut liikaa kallisarvoista aikaa. Silmälasiliike oli siitä kiva, että linssien hionta tapahtui takahuoneessa, joten lasit olisi ainakin periaatteessa saanut samantien mukaansa. :)
Optikolta poistuttuamme, menimme käymään Landmark-Towerin näköalakerroksessa, joka on väittämän mukaan korkein näköalapaikka Japanissa tällä hetkellä. Itse rakennus ei siis ole korkein, mutta näköalapaikan pitäisi kohota korkeammalle kuin minkään muun näköalapaikan.
Oli hienoa katsella maisemia ja sen lisäksi piirrätytimme itsestämme muotokuvan Mario-nimisellä piirtäjällä, joka piti nurkkaustaan yhdessä muutaman muun piirtäjän kanssa taktisesti lähistöllä.
Huolimatta nimestään, ei Mario ollut koskaan käynyt ulkomailla ja osasi ainoastaan japania. Aika pettymys. :D Tosin, onhan minunkin nimi Jetro, enkä osaa hebreaa, joten eipä se nimi kaikkea kerro… ^^
Näkötornin jälkeen kävelimme saksalaistyyliin rakennettuun 赤レンガ (akarenga) -nimiseen paikkaan, jossa sijaitsi jouluaiheinen tori. Siellä myytiin kaikenlaista hyvää, ja ostimmekin piparkakkuja (jotka eivät olleetkaan lopulta oikeanmakuisia) ja suklaalla päällystettyjä vaahtokarkkeja ja bananaaneja.
Sitten olikin jo päivä niin pitkällä, että lähdimme takaisin Tokioon.
Mayolla oli lahjakortti Ikebukurossa sijaitsevalle kakkukadulle, joten kävimme vielä paluumatkalla ostamassa itsellemme omena-aiheiset kakut. Kaikkea muutakin hyvää olisi ollut tarjolla. Itseäni jäi himottamaan teeaiheinen kakku, mutta ehkä maistan sitä vielä joskus. ^^
Kaiken kaikkiaan oikein mukava päivä siis, ja seuraavalla videolla pieniä välähdyksiä matkan varrelta. Olkaapa hyvät.
Mayo osti tänään hyviä vaahtokarkkeja työpaikkansa lähellä olevasta kuuluisasta vaahtokarkkikaupasta (kyllä, ei mikä tahansa karkkikauppa, vaan vaahtokarkkikauppa) ja oli niin hyviä, että videohan niistä piti ottaa.
Huomenna mennään siis Yokohamaan! Odotan innolla reissua. ^^
Viimeaikoina on jäänyt blogikirjoittelu vähän unholaan välillä, mutta hengissä siis edelleen ollaan ja hyvin menee. :) Japanissa on mukavaa!
Tosin täytyy nyt sen verran valittaa, että nyt kun on ollut aika sateista, niin en ole oikein päässyt seikkailemaan ihan niin usein kuin olisin halunnut. Siispä olen keskittänyt energiaani muuhun, kuten esimerkiksi työnhakuun. Siihen 3D-mallintajan paikkaan kun oli joku muu jo ennättänyt hakea ennen minua, niin se jäi haaveeksi tällä kertaa siis. Siksipä olen melkein joka päivä katsellut läpi työpaikkailmoituksia uuden yhtä hyvän paikan toivossa, mutta vielä ei ole oikein tärpännyt. Suurin osa avoimista ulkomaalaisilla suunnatuista paikoista liittyy jotenkin englanninopetukseen, jota en aivan täysin miellä omaksi alakseni. :D
Olen kuitenkin hakenut siis montaakin paikkaa, mutta vielä ei ole vastausta kuulunut ja vähän epäilyttää, että kuuluuko ollenkaan. Voi siis hyvinkin olla, että joudun sittenkin palaamaan Suomeen vielä. Ei kyllä oikein talvi kiinnostaisi, mutta ehkä sen selviää hengissä, kun on saanut hypätä pimeän syksyn yli sentään.
Mitä tekisinkään ilman jokavuotisia japaninmatkoja… :D
Seuraava video on vähän myöhässä, mutta kyseessä siis itsenäisyyspäivän illallinen. Ei kovin juhlavaa ollut, mutta eipä Mayo siitä välittänyt, kun täällä oli ihan tavallinen arkipäivä muutenkin. Tein siis Suomen kunniaksi janssoninkiusausta, joka muuten taitaa olla Japanissa heti lohikeiton jälkeen tunnetuin suomalainen ruoka. Saattaa olla hassulla nimellä jotain tekemistä ruuan suosion kanssa. ヤンソンさんの誘惑 (Yanson-san no yūwaku) siis japaniksi, mikä tarkoittaa herra Janssonin kiusausta.
Mayo rakastaa perunaa, joten tämäkin ruoka hävisi todella nopeasti parempiin suihin. Itse olin aika skeptinen, mutta kyllä se ihan oikealta maistui! Mikro on yllättävän monikäyttöinen keksintö sittenkin. Ehkä jouluna yritän tehdä vaikkapa porkkanalaatikkoa. :D
Nyt siis video.
Hyvää siis oli.
Menemme muuten huomenna tai sunnuntaina Mayon kanssa Yokohamaan, joten sieltä tulee sitten taas kunnon päivitys viimeistään. Tänään olin ajatellut käydä Shinjukussa katsomassa ihmisvilinää ja pilvenpiirtäjästä maisemia ynnä muuta sellaista, mutta näyttääpä taas siltä, että sää ei oikein suosi, joten menen ehkä ensi viikolla vasta.
Tässä tämän päivän seikkailut. :D Tokion keisarilliset itäiset puutarhat kolusin läpi ja paluumatkalla ostin kaikkea hienoa.. Voin sanoa, että ne konbu-karkit oli aika jänniä. Kuvitelkaa järven mudasta tehty marmeladikuutio… xD
Tänään oli mukava päivä. Mayo tuli iltapäivällä kahden aikaan tänne, josta lähdimme melkein suoraan läheiselle Nakamurabashin alueelle syömään sushia. Nonchykin tuli, ja tapasimme siis Nakamurabashin asemalla, jossa hän jo innokkaana odottikin meitä, kun kävelimme lyhyen matkan täältä asunnolta paikan päälle.
Kävelimme läheiseen Kappa-sushi -nimiseen paikkaan ja kulutimme muutaman tunnin herkutellen kaikenlaisilla ihanilla sushiannoksilla ja muilla makuhermoja kutkuttavilla taideteoksilla, joita pöydän ympärillä liikkuvasta liukuhihnasta sai vapaasti ottaa.
Yksi annos maksoi 105 jeniä, eli n. yhden euron. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voi mainita, että kaikenlaiset amerikkalaiset keksinnöt, kuten california roll-tyyppiset sushit loistivat poissaolollaan valikoimasta. Sen sijaan kaikkea sitäkin hämärämpää löytyi. Seuraavalla videolla vähän tarkemmin.
Ennen videota kuitenkin vielä vähän tarkennusta videon loppupään tapahtumasta, jossa Nonchy maistaa salmiakkia.
Japanilaiset ovat Suomessa tunnettuja siitä, etteivät voi sietää salmiakkia tai lakritsia. Nonchy yritti urheasti maistaa, mutta rohkeutta se vaati. Hän mm. kysyy videolla että mistä salmiakki on tehty, johon vähän epätieteellisesti vastaan, että mm. (lakritsin) juuresta yms. Toki se on myös hyväksi terveydelle. Myöhemmin pohdimme vielä tarkemmin ammoniumkloridin olemusta, mutta sitä ei tuossa videolla näy.
Nonchy myös juuri ennen maistamista toteaa, että on pelottavaa maistaa kun on valmiiksi syntynyt mielikuva autonrenkaasta tms. Maistamisen jälkeen vielä varmistus siitä, että saako pureskella, vai onko parempi vain imeskellä.
Lopulliseksi tuomioksi tulee, että maku on kuin jollain lääkkeellä. Jokainen voi päätellä onko se siis hyvä vai ei. :D
Mayo saa vilunväristyksiä jo pelkästä hajusta, ja saattaapa Nonchykin tästä eteenpäin, vaikka kohteliaasti toteaakin “oishii”. :D
Muistakaa siis tämä, kun seuraavan kerran ostatte sen salmiakkijäätelön.
Tänään kävin Asakusassa katsastelemassa kultaista kakkataloa yms. Olen toki ennenkin käynyt Asakusassa, mutta menin tällä kertaa eri reittiä kuin yleensä ja seikkailin enemmän. :D No, oli miten oli, alla on kattava video siitä. (Lopussa ostosten esittely!)
Japanissa on keksitty kuinka jäätelön saa kätevästi otettua mukaan jäätelöbaarista ilman, että tuntienkaan odottelu ruuhkaisassa metrossa vaikuttaa siihen miltä jäätelö lopulta maistuu kun sen sitten kotona avaa. Muistakaa kaikki kiltit lapset, että siihen kuivajääpussiin ei sitten kosketa. :D
Seuraavan videon jäätelö kulki mukanamme pitkän matkan aina Shinjukusta Fujimidaihin asti. Kaupan päälle sain vielä savukoneen ja mahdollisuuden itseni syväjäädyttämiseen.
Kerrataanpa tämän viikon kuulumiset, kun en ole nyt taas pitkään aikaan kirjoittanut mitään. :D
Tiistain videon jälkeen tuli siis Mayo taas käymään. Siitä on nyt oikeastaan kehittynyt sellainen tapa, että Mayo tulee aina töiden jälkeen tänne kämpälle ja syömme yleensä sitten iltapalaa yhdessä. Mukavaa on tavata melkein joka päivä. :)
Keskiviikkona Mayolla oli vapaapäivä töistä, joten hän tuli tänne heti aamusta ja otimme koko päivän rauhallisesti. Jos joku asia minua ja Mayoa yhdistää, niin ainakin se, että tykkäämme ottaa asiat mahdollisimman rauhallisesti. Pidämme myös syömisestä hurjan paljon, ja ehkä siitä syystä tämän päivän videokin liittyy ruokaan. Teimme nimittäin keskiviikkona nabea (鍋 = pata), josta seuraavassa videossa on vähän näytettä. Ehkäpä siitä välittyy myös jotain tästä meidän yhteiselosta täällä. Puhumme siis Mayon kanssa aina japaniksi, mutta seuraavassa on myös vähän suomeksi tulkattu joitain kohtia. :)
Torstaina kulutinkin koko päivän työnhaun merkeissä. Minulla on ollut kiikarissa jo jonkin aikaa eräs tokiolainen firma, ja nyt päätin vihdoin hakea sinne töihin. Viisumiasia on vielä vähän kysymysmerkki, mutta eiköhän se järjesty jotenkin, jos saan itseni tarpeeksi hyvin myytyä kyseiselle firmalle ensin. :D
Hain siis graafiselta alalta 3D-grafiikkaan liittyvää työpaikkaa ja sihen liittyen tein itselleni portfolion nettiin. Sähköpostin ja CV:n kirjoittelussa menikin sitten torstaipäivä.
Perjantaina olikin Mayon syntymäpäivä, ja siitä tulikin sitten aikamoinen katastrofi, kun kaikki meni päin seiniä. Tarkoituksena oli siis alunperin, että olisimme tavanneet Mayon kanssa kaupungilla töiden jälkeen ja syöneet ravintolassa illallista. Asia ei kuitenkaan ollut ihan niin yksinkertainen, vaan kaikki meni heti aamusta vähän jännästi, kun Mayolla oli vatsa kamalan kipeä ja lääkärireissuhan siitä sitten tuli.
Kun Mayo oli saanut itsensä aamusta tänne, lähdimme kiireen vilkkaa Ikebukuroon ja minä jäin sitten odottelemaan sitä että Mayo pääsisi pois lääkäristä. Kaikessa hässäkässä olin kuitenkin unohtanut kännykkäni kotiin, joten kun erosimme Mayon kanssa, niin minulla ei ollut mitään keinoa saada yhteyttä häneen sen jälkeen.
Klinikka oli kaiken lisäksi vaikeassa paikassa ja ainoastaan naisille tarkoitettu, joten jäin sitten odottelemaan aseman lähistölle etten eksyisi.
Kaikki sujuikin hyvin siihen asti, kunnes oli kulunut n. kolme tuntia ja minulle tuli vessahätä. Kestin jonkin aikaa, mutta sitten oli pakko lähteä etsimään vessaa ja se ei löytynytkään aivan heti. Aloin myös epäillä, että Mayo oli jo päässyt sairaalasta aiemmin ja jotenkin kulkenut eri paikasta tai jostain, koska ihmeen kauan tuntui kestävän. Joka tapauksessa tuntui siltä, että paras mennä vain kotiin ja laittaa viestiä Mayolle, koska yli neljän tunnin odottelu olisi joka tapauksessa jotenkin turhaa. Menin siis kotiin, ja sielläpä sitten odottikin monta vihaista viestiä Mayolta, joissa mm. ihmeteltiin allekirjoittaneen olinpaikkaa. :D
Jälkeenpäin päättelimme, että emme olleet huomanneet toisiamme tai menneet ehkä vessareissun aikana ristiin, mutta joka tapauksessa Mayo oli ollut niin väsynyt, että päätti mennä suoraan kotiin, jossa olikin sitten loppupäivän toipilaana.
Epäonnistuneen perjantain jälkeen päätimme korvata kaiken aiheutuneen mielipahan lauantaina. Mayo tuli jälleen tänne heti aamusta ja sitten olimmekin sunnuntai-iltaan asti yhdessä. Koska Mayo ei ollut vielä täysin toipunut, otimme mahdollisimman rauhallisesti ja teimme yhdessä ruokaa, katselimme elokuvia ja kävelimme hieman ulkona. Lauantaina söimme ehkä herkullisinta karēta mitä olen koskaan maistanut. Siinä oli päällä friteerattua porsasta (katsu) ja paistettua kananmunaa. Sunnuntaina teimme mm. miso-rāmenia, joka oli myös hyvää ja vei kielen mennessään. Lisäksi maistelimme erityistä rajattua versiota Fantasta, joka maistui siis persikalle ja oli oikein kivasti pinkissä pullossa. Hyvää oli. :)
Huomenna maanantaina ajattelin taas pitkästä aikaa lähteä katselemaan paikkoja. Katsotaanpa tuleeko ideasta mitään. ^^
